Jouluna..

Herään aamulla ja astelen ensimmäiseksi vaa'alle. Puren huulta ja toivon muutosta. Jes, menty eteenpäin! Lähtenyt 1,4kiloa.. ja minä jo luulin että oon pikemminkin paisunut! Viime viikko oli siis kokonaan ahmintaa. En tajuu mikä muhun meni. Muistaakseni söin hillittömiä määriä kuivakakkua, suklaata, rusinoita, rasvaisia välipalapatukoita, joulutorttuja... ihan mitä vaan tuli eteen niin se myös meni. Olin joka päivä vatsakipeenä ja ahminta viikon jälkeen meni jopa kolme päivää ennen kuin tunsin edes kunnon nälkää. Olin niin täynnä koko ajan. Hyih!

Mutta huomenna on joulu! Taas yksi tekosyy herkutteluihin. Äitipuoli ja mummi hössöttää aina ruokien kanssa ja sitten stressaantuvat. Jouluna tuntuu siltä, että on pakko. On pakko paistaa taas kinkku, on pakko tehdä laatikot valmiiksi ja pakko ostaa joululahjoja. Joulu on ihanaa aikaa.. mutta toisaalta niiin ahdistavaa.

Tällä viikolla on syömiset rajoittunut siihen 300-400kcl(per päivä). Toivottavasti en ala ahmimaan sitten loppu viikosta(!).

Tänään  käytiin kyläilemässä. Lähdettiin vain tutuille käymään, eikä soiteltu että ollaan tulossa. :D ihmettelin isälle että miksi. Ei se sitten syytä ruvennut selittelemään. Matkalla jopa toivoin, että kukaan ei olisi siellä kotona.. säästyisi kyläsyöpöttelyiltä. No tietenkin he olivat kotona ja löysin itseni sitten kahvipöydän äärestä. Nenään tuoksui joulutortut, piparit ja voipulla. Minä hämmensin teetä vaivautuneena ja jännittyneenä. Kuulisinko taas saman virren: ''maista edes, just äsken paistoin.''   Huh, onneksi säästyin siltä. Helpotus!

Huomisesta tulee pitkä päivä, vähän hirvittää miten se menee.

Hyvää joulua kaikille! :)